Esitys halusta hypätä aaltoihin, halusta sukeltaa ja koskettaa pohjaa

Esityksen keskiössä on Itämeren aallokko, ja sen keskellä muuttuva, esiintyvä, leikkivä, luopuva ja irtipäästävä ihminen.

Homeroksen hengessä teos kurottaa moniin aikoihin, menneisyyteen ja tulevaisuuteen, fantasioihin, uniin, alamaailmaan ja pintojen alle. 

Esitys tapahtuu rannalla ja meressä. Esitys on poikkitaiteellinen, äänellisesti rikas, visuaalisesti voimakas ja lempeästi osallistumaan kutsuva. Swellin työryhmä koostuu eritaustaisista taiteilijoista, joiden työ tulee yhteen kokemuksellisena moniaistisena kokonaisuutena.  

Swell on itsenäinen jatko-osa teokselle Asphodel’s Meadows, joka kantaesitettiin Hangö Teaterträff-festivaalilla vuonna 2022. Asphodelin niityt- esitys syntyi tarpeesta luoda emotionaalista suhdetta Itämereen, tarpeesta katsoa merta taiteellisessa prosessissa. Swell- teos on syntynyt tarpeesta syventää suhdetta, katsoa merta ja mereen vielä syvemmin.

Esitykset ruotsiksi 17. ja 18.8
Esitykset suomeksi 24. ja 25.8

ESITYSPAIKKA: Veijarivuoren uimaranta, Lauttasaari, Helsinki
Paikalle saapuminen bussi numero 21, pysäkki Hallonäs/Vattuniemi ja n. 5 min kävely rannalle
Huomioithan, että esityspaikkana on uimaranta, joka ei ole täysin esteetön.

Konsepti, teksti, ohjaus, dramaturgia Sinna Virtanen

Esiintyjät Seidi Haarla, Iida Kuningas

Äänisuunnittelija Tatu Nenonen
Äänisuunnittelun assistentti Miša Skalskis
Dramaturgi Birnir Jón Sigurðsson
Veistos & maskit Corinna Helenelund
Ompelija Elina Riikonen
Käännökset Paul Olin, Roy Boswell

Tuottaja Mirkka Maikola
Tuotanto Sinna Virtanen, Teater Viirus, Hangö Teaterträff

Liput 34 / 27 / 19 €

Tukijat Suomen Kulttuurirahasto, Svenska kulturfonden, Taiteen edistämiskeskus, Otto A. Malmin lahjoitusrahasto, Konstsamfundet

Residenssi Eskus – Esitystaiteen keskus, Kordon Residency

Teos oli ehdolla vuoden 2024 Antonia-palkinnon saajaksi. Tuomariston perustelut olivat seuraavat: Sinna Virtasen Swellissä katsoja johdatetaan vapaasti assosioivan ja samalla muodoltaan tarkan näytelmätekstin läpi. Teksti koostuu useista runsaista kuvista, heijastumista ja paikoista, jotka ajoittain liittyvät vahvasti todelliseen ympäristöön, Hangon kasinorantaan, jossa esitys tapahtuu. Ja seuraavassa hetkessä katsoja siirtyy taas maagiseen Elvedoniin. Teoksessa kollektiivinen kohtaa intiimin ja nykyisyys virtaa menneisyyteen. Ritualistinen esityskonsepti tasapainoilee jatkuvasti sen välillä, että yhtäältä kaikki kulkee ikuisesti  ympyrää keskeytymättä, ja toisaalta kaikki voi milloin tahansa hävitä kuin kallioihin törmäävät mainingit.