Författararkiv: Veronica Aspelin

Viirus rekryterar: TEATERTEKNIKER

(Suomeksi alla)

Viirus är en svenskspråkig ensembleteater på Busholmen i Helsingfors. Teaterlokalerna på Medelhavsgatan 14 inhyser en stor och en mindre scen samt ett galleri, där vi uppför såväl egna produktioner som gästspel. Dessutom bedriver Viirus aktiv turnéverksamhet. Viirus tekniska team ansvarar för teatertekniken och tekniska ärenden i utrymmena.

Vi söker nu en TEATERTEKNIKER med förmåga att arbeta både självständigt och i team, inledningsvis för ett ettårigt heltidskontrakt. Arbetet omfattar både Viirus egna produktioner, turnéer och gästspel. Arbetsspråket är huvudsakligen svenska och finska, ibland även engelska.

Till huvuduppgifterna hör att
– fungera som ljud-, ljus- och videotekniker
– fungera som turnétekniker
– bygga och nedmontera scenografi och läktare
– bygga och nedmontera föreställningarnas teknik
– köra ljud, ljus och video i Viirus egna produktioner
– sköta uppehåll och service av teknisk utrustning
– delta i det gemensamma arbetet för teaterns väl

Vi förutsätter för arbetet lämplig utbildning, kännedom om ljud-, ljus- och videosystem, körkort (B) samt minst två års relevant arbetserfarenhet. Dessutom uppskattar vi om du har C-körkort samt erfarenhet av audiovisuell planering och design.

Vi erbjuder en konstnärligt ambitiös arbetsplats med en stark arbetsgemenskap och varierande uppgifter. Arbetet inleds hösten 2019 och anställningstiden är ett år med två månaders prövotid. Lön betalas i enlighet med rådande branschavtal.

Tilläggsuppgifter ges vid behov av Viirus tekniska chef Atte Pukero +358 40 538 7068, vardagar kl. 12-15. Ansökningar skickas per e-post till [email protected] senast 14.4.2019.

**

Teater Viirus on Helsingin Jätkäsaaressa toimiva, pääasiassa ruotsinkielinen ryhmäteatteri. Kahdella näyttämöllämme sekä aulatiloissa esitetään omien produktioiden lisäksi runsaasti vierailevien ryhmien esityksiä. Viiruksella on myös aktiivista kiertuetoimintaa. Viiruksen tekninen osasto hoitaa laaja-alaisesti kaikkea esitystekniikkaan ja muita tiloihimme liittyviä asioita.

Etsimme joukkoomme kokoaikaista sekä itsenäiseen, että ryhmätyöskentelyyn kykenevää teatteriteknikkoa, jolla on halua työskennellä ryhmäteatterin toimintatapojen mukaisesti. Työ tapahtuu Viiruksen omien produktioiden, sekä vierailu- ja kiertuetoiminnan parissa. Työkieliä ovat pääsääntöisesti ruotsi ja suomi, silloin tällöin myös englanti.

Keskeisimmät työtehtävät:
– valo-, ääni- ja videoteknikkona toimiminen
– esitysten tekninen rakentaminen ja purku
– kiertueteknikkona toimiminen
– esitysten valo- ääni- ja videoajo omissa esityksissä
– lavasteiden ja katsomon rakentaminen ja purkaminen
– teknisen kaluston huoltaminen
– osallistuminen kollektiiviseen kehittämistyöhön teatterin hyväksi

Edellytämme hakijoilta alalle soveltuvaa koulutusta, ääni-, valo- ja videojärjestelmien tuntemusta, vähintään B-ajokorttia, sekä vähintään 2 vuoden työkokemusta alalta. Lisäksi arvostamme C-ajokortin pätevyyttä sekä kokemusta audiovisuaalisesta suunnittelusta.

Tarjoamme paikan taiteellisesti kunnianhimoisessa ja tiiviissä työyhteisössä, jossa työtehtävät vaihtelevat. Palkkaus teatterialan TES:n mukaan. Työsopimus on määräaikainen, 1 vuosi jossa on kahden kuukauden koeaika. Työ alkaa syksyllä 2019.

Lisätietoja tehtävästä antaa tekninen päällikkö Atte Pukero +358 40 538 7068, arkisin klo 12-15. Hakemukset toimitetaan sähköpostitse osoitteeseen [email protected] Hakuaika päättyy 14.4.2019.

Viirus GUEST-intervju: Riina Tikkanen – Dark Matters

 

Viiruksen ohjelmatuottaja havahtuu helmikuussa siihen, että ei ole enää tammikuu. Joulukuusi on maatunut, runebergit on syöty ja lumikin sulanut – ainakin kertaalleen. On aika tarttua taas töihin. Tuottaja kurkkaa Viiruksen Studio 1:n ovesta sisään ja hänet imaisee sisäänsä kummallinen vetovoima, jota ei voi selittää ylitehokkaalla ilmastoinnilla. Nyt on jotakin varmasti vialla. On aika ottaa teatterintekijät puhutteluun!

**

Ohjelmatuottaja: Terve Riina Tikkanen Teatteri Metamorfoosista! Olet tehnyt Viiruksen Studioon esityksen Dark Matters, joka käsittelee mustia aukkoja ja pimeää ainesta. Ettehän te vain ole Studioon sellaista mustaa aukkoa rakentaneet? Siitä ei meidän tekninen päällikkö tule tykkäämään, vaikka se varmasti tuo kivasti avaruutta sinne. Mistäs tämä esitys oikein kertoo?

Riina Tikkanen: Dark Matters kertoo avaruuden käsittämisen vaikeudesta, tai sen laajuuden ymmärtämisen vaikeudesta. Se on niin universaali aihe, että kaikki ovat varmasti miettineet sitä joskus. Ja kaikki ovat miettineet sitä, miksi me ollaan täällä, miten me ollaan tänne tultu ja mitä ihmettä me täällä tehdään. Ja ihmiset ovat tietysti myös kehittäneet eri vastauksia; jotkut uskovat yhteen teoriaan, toiset johonkin toiseen.

Ohjelmatuottaja: Onkos tässä taustalla jokin henkilökohtainen kokemus?

Riina Tikkanen: Juu! Tämä esitys käsittelee omaa mielikuvaani, eli sitä että me ollaan täällä avaruuden ympäröiminä ja miten pieniä me ollaan. Esitys koostuu kolmesta osasta, jossa jokaisessa osassa olen ottanut pääteemaksi sen dark matterin, eli pimeän aineen, joka on ainakin minulle se maailman käsittämättömin juttu. Siitä tiedetään niin vähän ja sitten kun ajattelee vielä kuinka vähän minä tiedän siitä, koska en ole mikään tieteilijä. Jokaisessa osassa minä käsittelen esittävän taiteen eri välineellä, eri ilmaisukeinon kautta, sitä miltä minusta tuntuu se Dark Matter.

Ohjelmatuottaja: Mitkäs ne keinot sitten ovat?

Riina Tikkanen: Ensimmäisessä osassa se on liikkeen kautta ja materiaalimanipulaation kautta. Ja siinä olen miettinyt, että jos dark matter olisi hahmo tai elävä olento, niin miltä siitä tuntuisi? Koska pimeä aine on kuitenkin sitä mistä tieteilijätkin tietää hyvin, hyvin vähän ja se on sellainen ikuinen mysteeri. Ja tavallaan pimeä aine menee meidän läpi, sitä on koko ajan täällä ja se läpäisee meidät myös. Se on ihan käsittämätön ajatus! Ja miten voi näyttää sellaista, jota ei ole olemassa!

Ohjelmatuottaja: Sehän on niin kuin sielu! Tai entä jos pimeä aine tosiaan onkin meidän sielu?

Riina Tikkanen: Niinpä, who knows. Ja sitäkään me ei tiedetä! Sitten toinen osa käsittelee halua olla näkymätön. Ja halua olla ymmärtämättä ihan kaikkea. Siinä se dark matter on ehkä enemmän sellainen ajatus siitä, että mitä jos voisi olla näkymätön ja että ei ole tarvetta ymmärtää kaikkea. Tämä toinen osa toteutetaan nukketeatterin keinoin. Ja sitten se viimeinen osa fyysisen teatterin keinoin ja se käsittelee syvemmin sitä ymmärtämisen tarvetta. Viimeinen osa purkaa sitä, miksi joku on tehnyt tästä aiheesta esityksen ja että se on ihan älytön asia. Viimeinen osa haluaa olla kaiken yläpuolella ja käyttää siinä pilkan ja satiirin keinoja tietynlaisen hahmon kautta. Ja se hahmo tuo esille niitä asioita, joita ihmiset ei halua tai uskalla sanoa.

Ohjelmatuottaja: Mennään siis kuun ja ihmisen pimeälle puolelle…

Riina Tikkanen: Siinä ne oikeastaan ovat ne kolme osaa. Ja sitten on vielä loppuosa, jossa haluan tuoda esille oman.. sen mistä tämä koko esityksen tekeminen on lähtenyt. Se ensimmäinen lapsuuden muisto, kun tajusin, että ei perse! Että täällä me nyt ollaan ja mitä oli ennen kuin oli mitään?

Ohjelmatuottaja: Mutta oliko se tunne pelkoa vai sellainen mieletön oman maailman laajentuminen?

Riina Tikkanen: Minulle se on aina ollut pelottava asia, koska se on niin käsittämätön asia ja sitä ei voi ajatella loppuun asti. Ei vaan voi. Tavallaan myös kiehtovaa, koska sen ajatteleminen on niin koukuttavaa. Yrität ajatella vielä pidemmälle ja vielä pidemmälle, mutta itse asiassahan sinun täytyy ajatella taaksepäin, sitä mistä sinä olet tullut. Mitä kaikkea me voidaankin ajatella, ihan hurjaa! Se eka kokemus oli pelottava, mutta sitten ajauduin aina ajattelemaan avaruutta ja välillä myös tahallani oikein keskityin siihen, että ”nyt mä alan ajattelemaan sitä”.

Ohjelmatuottaja: Se avaruuskin on vähän niin kuin uskon asia. Koska kukaan ei voi tietää. Toki se on myös fakta, tieteellinen fakta. Mutta sen laajuutta ei saada koskaan selville. On ehkä myös vapauttavaa ajatella, että ei ole vastausta.

Riina Tikkanen: Niin että kaikkeen ei tarvitse olla vastausta. Koska me halutaan myös nimetä kaikki. Me ollaan nimetty se pimeä ainekin, vaikka me ei tiedetä siitä juuri mitään. Me halutaan ymmärtää niin paljon. Sen voi rinnastaa myös sellaiseen arkiolemiseen. On niin paljon asioita, kuten rakkaus tai psykologia tai miten mieli toimii. Asioita, joita me halutaan tosi paljon ymmärtää. Mikä on tietysti tosi kiinnostavaa. Että tarvitseeko kaikkea ymmärtää?

Ohjelmatuottaja: Eli se on tavallaan sen esityksen…ydin.

Riina Tikkanen: Niin, jossain siellä se on kyllä ehdottomasti!

Ohjelmatuottaja: Saako esityksestä vastauksia, vai saako sieltä lisää kysymyksiä itselleen?

Riina Tikkanen: No mä toivoisin että siitä ei ainakaan jäis sellaista oloa että ”no nii et nyt mä en tajua enää mitään”. Vaan enemmänkin se, että kuinka siistiä se on, että me ei tajuta mitään. Ja kuinka pieniä me tavallaan ollaan, mutta kuinka tärkeätä se pienuus on meille.

Ohjelmatuottaja: Mikä sinun taustasi on tekijänä? Mitä kaikkea olet tehnyt?

Riina Tikkanen: Menin lukion jälkeen Turun Taideakatemiaan nukketeatterilinjalle. Se on nelivuotinen nukketeatterikoulutus. Ja sitten olin vaihdossa Barcelonassa sellaisessa fyysisen teatterin koulussa. Sen jälkeen mä menin Metamorfoosille työharjoitteluun ja tein töitä naamioiden, klovnerian ja miimin kanssa. Eli enemmänkin fyysistä teatteria. Ja siitä asti olen freelancerina työskennellyt vaihtelevissa ryhmissä. Olen tehnyt paljon aikuisten ja lasten nukketeatteria, klovneriaesityksiä ja bufon-esityksiä.

Ohjelmatuottaja: No mites tuo esityksen visuaalinen puoli, miten se on syntynyt?

Riina Tikkanen: Me ollaan siis Ruotasen Anssin (toim. valosuunnittelija) kanssa mietitty jo aika kauan tuota valohommaa ja oltiin residenssissä Pariisissa. Olin siellä ensin yksin kirjoittelemassa ja sitten sinne tuli Kurjen Maija, joka otti ensimmäiset promokuvat ja on myöhemmin ottanut esityksestä kuvamateriaalia. Se oli minun mielestäni ihanaa, että Anssi ja Maija olivat molemmat siellä. Vaikka tämä on sooloesitys, niin vain siinä mielessä että mä olen yksin siellä lavalla ja käynnistänyt alunperin tämän tuotannon. Olen alusta asti halunnut että tämä teema on työryhmän kanssa yhteinen ja olen jutellut tosi paljon työryhmän kanssa. Totta kai kun minä myös ohjaan, niin se on vahvasti minun näkemykseni. Koreografina on Lee Lahikainen, hänellä on myös puppeteeritausta, ja hän on ollut ulkopuolisena silmänä ja auttanut liikkeellisissä asioissa.

Ohjelmatuottaja: No, yritättekö te luoda avaruuden tuonne Studioon?

Riina Tikkanen: Minun mielestäni se on ihan mahtavaa, että me ollaan Studiossa, koska se on niin ihanan pieni kippana tila. Mikä on ihan täydellinen, en näkisi tätä mitenkään isolla lavalla. Siinä on tavallaan sellainen kokoontumisasia, että mä niin kuin näen ne ihmiset, yleisön, siellä. Ja pystyn luomaan heidän kanssaan sen yhteisen maailman. Yleisö on niin lähellä myös fyysisesti. Minä jotenkin tykkään siitä. Se on myös vastakohta sille, mitä mä ajattelen avaruudesta. Että jos kuvittelisin itseni jossain avaruuspuvussa tuonne yksin kellumaan.

Ohjelmatuottaja: Niin eihän avaruutta ajatella minään yhteisöllisenä asiana, vaikka siellä olisi joku avaruusasemakin. Elokuvissakin se aina kertoo yksinäisyydestä. Tämä esitys on niin kuin tällainen yhteisöllinen avaruus!

Riina Tikkanen: Yhteisöllinen avaruus, mä tykkään tosta! Ja sitten se vielä, että kun aloimme rakentamaan ja laitettiin valoja kattoon, Anssi vaan sanoi ”Mothership has landed”. Katto tuli vielä lähemmäs, kun sinne tuli ne heittimet. Se tila on tavallaan niin kuin avaruusasema!

**

Ohjelmatuottaja poistuu avaruusasemalta äärimmäisen tyytyväisenä. Maailma on äkkiä laajentunut ja kaikki tuntuu kuin uudelta. Ja mukavan selittämättömältä. Pimeä aine suhahtelee helmikuisessa talviauringossa.

Viirus GUEST: Riina Tikkanen: Dark Matters
Teatteri Viirus, Studio 1 esitykset 22.2.-2.3.2019

Pressmeddelande 21.2.2019

Pressmeddelande 21.2.2019
Fritt att publiceras

Viirus mångmediala klassrumsturné Så sant! lär skolelever viralt självförsvar

Viirus mångmediala klassrumsföreställning Så sant! – en snabbkurs i viralt självförsvar får urpremiär i Helsingfors 1.3.2019. Den unga finlandssvenska skådespelaren Elisa Makarevitch står för pjäsens koncept, manus och regi och hon intar klassrummen tillsammans med skådespelarkollegan Ole Øwre.

Så sant! riktar sig till skolelever i årskurserna 5-7 och föreställningens syfte är att genom teaterns upplevelseformat ge dem insyn i hur nyheter och olika offentliga budskap produceras och sprids, samt i vilka syften de skapas.

Så Sant! är ett slags föreläsningsföreställning i form av en snabbkurs, förklarar Makarevitch.

Skådespelarna blandar friskt fiktion med format som eleverna känner till från medievärlden och internet och upplägget är humoristiskt och interaktivt. Eleverna försätts i situationer där de själva får avgöra vad som är sant på riktigt och vad som är nyheter baserat på känsla.

– De som är unga i dag har alltid haft internet runt sig. De är skickliga på den tekniska biten men kan behöva öva sig på att stanna upp och fundera på om det som de tar till sig är rimligt eller inte, fortsätter Makarevitch.

Makarevitch utexaminerades från Teaterhögskolans svenskspråkiga skådespelarlinje 2016 och har sedan dess arbetat som frilans för bland annat Svenska Teatern och Unga Teatern, och nu även Viirus. Hon är också utbildad journalist och kombinerar gärna teater med journalistik i sitt arbete.

– I den här föreställningen som uttryckligen handlar om mediekunskap har jag använt mig av teatern som motpol. Leken är ständigt närvarande i föreställningen trots att vi tar oss an ett tema med en konkret förankring till verkligheten.

Så sant! turnerar i skolor och kulturcentra våren och hösten 2019. Föreställningen spelar på svenska och dess längd är en timme. Skolklasser har också tillgång till ett tillhörande publikarbetsmaterial med uppgifter som uppmuntrar till diskussion efter föreställningen.

Mera information och beställningar:
Turnéproducent Robin Reuter: [email protected], 044 738 8374
www.viirus.fi/sa-sant/

**

Vill du recensera Så sant!?

Föreställningens premiär äger rum i Drumsö lågstadieskola fredag 1.3.2019 kl. 11:45 och pressen är varmt välkommen att delta. Recenscenter ombeds anlända till skolan, Tallbergs allén 12, kl. 11:30. Förhandsanmälningar till turnéproducent Robin Reuter senast torsdag 28.2 kl. 12:00: [email protected], 044 738 8374

Så sant! – en snabbkurs i viralt självförsvar
Foto: Cata Portin
Illustration: Otto Donner

 

Pressmeddelande 20.2.2019

Pressmeddelande 20.2.2019
Får publiceras genast

Publiksuccén Den Andra Naturen får finskspråkig urpremiär på Viirus 2.3.2019

Pipsa Lonkas publiksuccé Den Andra Naturen i regi av Anni Klein fick sin urpremiär på Viirus i mars 2018. Nu återvänder föreställningen på originalspråket finska under namnet Toinen luonto.

Bild: Mark Niskanen
På bilden: Martin Bahne & Iida Kuningas

Toinen luonto är en posthumanistisk skildring av människans förhållande till naturen, som synar maktstrukturerna mellan vår art och djuren, samt dödligheten vars lagbundenhet vi alla lyder under. Får eller kan människan äga och kontrollera ett annat djur och vad innebär det här ägandeskapet i så fall?

Föreställningen förverkligas genom en unik playback-estetik där skådespelarnas ansikten är dolda bakom masker och alla repliker på förhand inspelade. Regissör Klein och ljuddesigner Heidi Soidinsalo har arbetat med tekniken under flera års tid i samband med föreställningar som Play Alter Native (Viirus 2012) och Wunderkinder (teater 90°, 2016). Kleins och Soidinsalos samarbete kan härnäst ses på Nationalteaterns huvudscen hösten 2019.

I den finskspråkiga föreställningen hörs röster av runt 30 skådespelare, inklusive Lasse Pöysti, Hannu-Pekka Björkman, Sanna-Kaisa Palo och Samuli Niittymäki.

I augusti tilldelades Pipsa Lonka Boismanska priset tillsammans med översättaren Sofia Aminoff för text och översättning av pjäsen. Även andra medverkande i föreställningens arbetsgrupp har nominerats för och tilldelats flertalet utmärkelser: Klein och Soidinsalo mottog statspriset för scen- och utövande konst 2017 och föreställningens ljus- och videodesigners Jani-Matti Salo och Mark Niskanen vann Säde-priset 2015. Salo, Niskanen och Soidinsalo är samtliga nominerade för årets Säde-pris för sitt arbete med Den Andra Naturen, vilket utdelas under Thalia-galan 11.3.2019. Även Laura Haapakangas som ansvarar för pjäsens scenografi och kostymdesign har hyllats för sitt arbete med bland annat Q-teatteris succé Tavallisuuden aave.

Viirus arbetar målmedvetet för att locka åskådare till teatern också över språkgränserna, bl.a. med hjälp av textningsapparatur. Med den finska adaptionen av Den Andra Naturen uppmuntras den finskspråkiga teaterpubliken att bekanta sig med Viirus på Busholmen, samtidigt som produktionens livscykel förlängs. Toinen luonto spelas på finska och textas till svenska, engelska och finska.

Den Andra Naturen hyllades våren 2018 av både publik och recensenter och tilldelades bland annat fem stjärnor av Helsingin Sanomats kulturkritiker. Toinen luonto spelar på Viirus 2-30.3.2019.

Mera information:
https://www.viirus.fi/toinen-luonto/

Pressmeddelande 21.12.2018

Pressmeddelande 21.12.2018
Får publiceras genast

Exklusivt konstnärssamtal med Roland Schimmelpfennig på Viirus 12.1.2019

Den tyske pjäsförfattaren Roland Schimmelpfennig gästar Helsingfors i januari 2019. Besöket, som ordnas i samarbete med Teater Viirus och Konstuniversitetets Teaterhögskola, kulminerar i ett konstnärssamtal mellan Schimmelpfennig och professor i skådespelarkonst Anders Carlsson lördag 12.1.2019 på Viirus. Samtalet, som begås på engelska, är öppet för allmänheten, och publiken bereds också möjligheten att ställa egna frågor. Evenemanget arrangeras i samband med säsongsöppningen av Schimmelpfennigs moderna fabel Den Stora Elden. Pjäsen i regi av Anders Carlsson hade premiär på Viirus 14.9.2018 och har bland annat uppmärksammats för sin nyskapande scenografi och kamerateknik, övertygande skådespelarinsatser och djärva reaktion på rådande klimathot.

Roland Schimmelpfennig

Pressbild: Heike Steinweg
Bilden föreställer Roland Schimmelpfennig

Roland Schimmelpfennig är en av världens mest spelade nutidsdramatiker med ett femtiotal pjäser översatta till fyrtio språk. Han har vunnit otaliga priser för sin dramatik men är också romanförfattare, regissör och aktuell som bildkonstnär.

Schimmelpfennig utmanar teatern att finna nya gestaltningsmetoder bortom det traditionella, utan att vara postdramatisk. Tvärtom försvarar han dramat som en litterär urkund och utgångspunkt för teaterns process. Schimmelpfennigs pjäser befolkas inte av storartade karaktärer utan av människor vars identiteter, handlingar och öden tycks vara en konsekvens av omständigheter bortom individens kontroll. Vidare tycks hans pjäser växla perspektiv från globala till intima relationer. Via en lyhörd avkänning på tidsandan, och de avgrunder som öppnar sig bakom mediala rubriker tar hans skrivande an komplexa politiska, etiska och existentiella utmaningar på både mikro- och makronivå.

Pressbild: Teak
Bilden föreställer Anders Carlsson

Under konstnärssamtalet diskuterar Anders Carlsson och Roland Schimmelpfennig den senares syn på teaterns roll, det kollektiva mötet mellan teatern och publiken, pjäsförfattarens relation till skådespelarna samt vilken förståelse av människan som hans texter möjliggör.  

Konstnärssamtal 12.1.2019 på Viirus

Viirus dörrar öppnas lördag 12.1 kl. 15:30. Konstnärssamtalet inleds kl. 16:00 och avslutas senast kl. 18:00. Den Stora Elden spelar fr.o.m. kl. 19:00 (längd 90 min). Viirus

bar erbjuder förfriskningar och mindre tilltugg till Happy Hour-priser under pausen mellan konstnärssamtalet och föreställningen. Restaurang Skøgul intill teaterfoajén håller middagsöppet kl. 15:00-22:00.

Inträdet till konstnärssamtalet samt föreställningen Den Stora Elden är 12 €/person (ordinariepris 30 €). Konstnärssamtalet är avgiftsfritt för besökare som inte ser föreställningen, men samtliga deltagare bör förhandsanmäla sig senast torsdag 10.1 via det här webbformuläret.

Frågor kring evenemanget riktas fr.o.m. 7.1.2019 till Viirus, 09 440 224

Pressmeddelande 19.12.2018

 

Pressmeddelande 19.12.2018
Får publiceras genast

Jussi Sorjanen intar regissörsstolen på Viirus hösten 2019: Dostojevskijs Spelaren inspiration för Roulettenburg total entertainment forever

Jussi Sorjanen tillträdde tjänsten som Viirus konstnärliga ledare i juli 2018 och gör regidebut på teatern i september nästa år. Sorjanen regisserar föreställningen Roulettenburg – total entertainment forever som baserar sig på verket Spelaren (1867) av Fjodor Dostojevskij.

– Pengar, beroende, eskapism, självförakt, gränslös kärlek och enfaldigt hopp är några av de viktigaste temana i Spelaren och nu även i föreställningen Roulettenburg, berättar Sorjanen.

Pjäsen influeras starkt av 1990-talsestetiken, nöjesparken Planet FunFun och Las Vegas.

– Vår samtid präglas av några stora återkommande teman, vilka omfattar åtminstone klimatförändring, jämställdhets- och flyktingfrågor samt artificiell intelligens. Dessa delar dessutom en större gemensam nämnare, nämligen pengar. Jag avväger ständigt mitt eget förhållande till pengar och fascineras också av hur djupt ekonomin påverkar människorelationer och vår sociala status. För att inte tala om hur kapitalismen har makten över djurens, naturens och hela planetens framtid, säger Sorjanen.

– Pengafrågor genomsyrar vår vardag på ett praktiskt plan men påverkar också vår andliga kapacitet, fortsätter han. Pengar i dag är ett konstgjort begrepp vars värde inte längre mäts i guld utan i överenskommelser och förväntningar människor emellan. Motsvarande uppgörelser är också utgångspunkten för roulette och andra hasardspel, med sina på förhand uppgjorda spelregler. Spelhålorna i sin tur är en form av slutna verkligheter, där kulans väg längs bordet eller det slumpmässigt dragna spelkortet, på gott och ont, kan ha radikala konsekvenser för livet utanför.

– Också andra konstgjorda verkligheter baserar sig på överenskommelser, menar Sorjanen. T.ex. nöjesfält, kryssningsfartyg, spainrättningar, hoplop-parker, teaterpjäser och konsumtionsstyrda julhelger erbjuder sammanhang som distanserar oss från vardagen. De möjliggör en slags verklighetsflykt, där vårt agerande likväl får konsekvenser i livet utanför.

– Med höstens föreställning skapar vi en konstgjord verklighet i Viirus teatersal, en plats vi kallar Roulettenburg. Här råder mottot “total entertainment forever“ och det konstnärliga uttrycket tar direkt inspiration från roulettens snurrande spelbord och ledord: “All in!”.

Ursprungstext Fjodor Dostojevski
Regi och bearbetning
Jussi Sorjanen
På scenen Martin Bahne, Petra Heinänen, Sue Lemström, Oskar Pöysti, Jessica Raita
Scenografi, videoplanering Ville Seppänen
Ljusplanering Erno Aaltonen
Ljudplanering
Kasperi Laine
Kostymkonsult Tuomas Lampinen

Mera information: www.viirus.fi/roulettenburg-total-entertainment-forever/
Jussi Sorjanen: tfn 050 3802398, [email protected]  

Pressmeddelande 17.12.2018

Pressmeddelande 17.12.2018
Får publiceras genast

Mörk humor från Stockholms djurliv, klimatkabarré och glitterregn – vårens Viirus GUEST-program överraskar, roar och berör

Viirus kuraterade gästspelsverksamhet GUEST välkomnar årligen ett tjugotal föreställningar och program från det fria teaterfältet. Merparten av gästspelsplatserna lediganslås två gånger om året genom en Open Call-ansökan och de antagna bidragen är företrädesvis förstagångsvisningar i form av produktioner, evenemang och samarbeten. 

Vårens Viirus GUEST-program består av svenska Parterren Teater som mörkt men humoristiskt skildrar Stockholms djurliv, AHA-gruppens kabarré som genom musik och diskussion uppmärksammar den för många påtagliga klimatångesten, REXIT-festivalen som lyfter pinfärsk finlandssvensk dramatik, dansföreställningen Blackpool som gör parodi på tävlingsdansens blodsmakande men alltjämt glittrande värld, performansen och evenemanget FEST av Nella Turkki och Marje Hirvonen som behandlar hemlängtan till fosterlandet och som väckte stor diskussion under dess urpremiär i Tyskland samt Teatteri Metamorfoosi vars soloföreställning och vuxendockteater Dark Matters får urpremiär på Viirus. Biljetterna till GUEST-programmet släpps den 18 januari.

Vuxendockteater och kabarré om rådande klimatdiskussioner

GUEST-säsongen inleds i februari genom Teatteri Metamorfoosis vuxendockteater Dark Matters, vars urpremiär äger rum på Viirus. Soloföreställningen handlar om mörk materia och en formlös varelse, en tidigare människa som nu flyter runt i ett strandlöst hav. Pjäsen är en önskan om parallella världar och bejakar ensamhetskänslornar hos en liten, kortlivad homo sapiens. Arbetsgruppen består av Riina Tikkanen (regi, manus och skådespel), Anssi Ruotanen, Lee Lahikainen, Maija Kurki och Markus Alanen.
Mera information: https://www.viirus.fi/teatteri-metamorfoosi-dark-matters/

Den 13 mars 2019 får kabarén Globaré 2.0 urpremiär på Viirus. Kabarén framförs av AHA-gruppen bestående av Henrika Andersson, Niklas Häggblom och Claes Andersson och i föreställningen uppmärksammas global klimatuppvärmning genom sång och diskussion. Arbetsgruppen gjorde en motsvarande produktion 2007 men återvänder nu med nya fakta och perspektiv på temat.
Mera information: https://www.viirus.fi/aha-globare-2-0/

Internationella gästspel intar Stora salen på Viirus

I april får Viirus utlandsbesök av svenska Parterren Teater vars pjäs Stockholmsdjur har Finlandspremiär 12.4. Arbetsgruppen bestående av Henrik Bergström, Johanna Rane och David Book utexaminerades nyligen från teaterskolor i Malmö och Göteborg och berikar Sveriges teaterfält med både mörk humor och nytänkande infallsvinklar. I Stockholmsdjur möter vi olika djur vars vägar korsas under ett dramatiskt dygn; en svan fylld av existentiella reflektioner, en råtta som begår det ödesdigra misstaget att smaka förgiftad mat, en bäverfar som sätter sina familjerelationer på spel, en ensam and efter kvällens brödorgie och Skansens fastanställda kossa.
Mera information: www.parterren.se och https://www.viirus.fi/parterren-teater-stockholmsdjur/

Även nutidsdansföreställningen FEST får Finlandspremiär på Viirus 27.4.2019, ett par år efter urpremiären i samband med den internationella festivalen tanz.tausch i Köln. I FEST utforskas människans sårbarhet i förhållande till hemlandet och danskonstnärerna Marje Hirvonen och Nella Turkki kombinerar kroppslig erfarenhet i förhållande till tradition och fosterland i koreografin. I dagens nationalistiska samhällsklimat lyfter FEST öppenhet i relation till hemlandet, gemenskap och en gnutta nostalgisk romantik. Föreställningen omfattar utöver själva dansframträdandet även efterföljande festligheter.
Mera information:  https://www.viirus.fi/nella-turkki-marje-hirvonen-fest/

Teaterfestival och tävlingsdans avslutar GUEST-säsongen

Viirus GUEST-säsongen avslutas i maj genom bland annat Rexit-festivalen som äger rum 9-12.5. Rexit avslutar Kulturfondens treåriga strategiska projekt Reko – för ny dramatik på svenska i Finland och under festivalen lyfter Rexit, Teater Mars och Yrkeshögskolan Novia de sju sista pjäserna som ännu inte framförts för publik. Rexit producerar fyra pjäser av Robert Åsbacka, Andreas Westerberg, Jolin Slotte och Mikael Sjövall, Teater Mars producerar två pjäser av Karin Tötterman och Johan Fagerudd och Yrkeshögskolan Novia producerar en pjäs av Maria Kallio. De preliminära regissörerna innefattar Joakim Groth, Gabriele Alisch, Oskar Silen, Andreas Westerberg, Arn-Henrik Blomqvist samt Anne Nimell. Scenografer är Mimmi Resman och Lasse Idman. Kompositör för en av produktionerna är svenska Leif Jordansson.
Mera information: www.projektreko.com och https://www.viirus.fi/rexit/

I maj 2019 framförs också dansteaterföreställningen Blackpool på Viirus. Pjäsen introducerar tävlingsdansens tuffa värld och avslöjar den stränga vardagen som döljer sig bakom glamouren. Föreställningen är en biografisk och intim teaterupplevelse med inslag av drama och svart humor. Gamla, redan läkta sår öppnas igen, självhånande och utan censur. Arbetsgruppen består av Milla Virtanen, Jaakko Toivonen, Sanna Silvennoinen, Jaakko Toivonen och Leevi Lehtinen.
Mera information: https://www.viirus.fi/milla-virtanen-jaakko-toivonen-blackpool/

Aktuellt kultursnack och passionerat dj:ande på Busholmen

Viirus inhyser ytterligare två klubbar av Ny Tid våren 2019. Klubb Tigern bygger på diskussion, kultur, musik och idéer som upplevs över ett glas vin under oprententiösa former. Klubbarna går i huvudsak på svenska och arrangeras i Viirus Galleriet.
Mera information: tigern.fi och https://www.viirus.fi/nytid-klubb-tigern/

Även den här våren avslutar Viirus teatersäsongen genom festligheterna MegaBash i samarbete med Hangö Teaterträff, som därefter inleder sommarens teaterfestival. Evenemanget ordnades första gången på Viirus våren 2018 och bjöd då bland annat på en hetsig dj-kamp mellan arrangörerna. Även i år kan publiken vänta sig passionerat dj:ande och mångsidigt överraskningsprogram i enlighet med evenemangets tema, “Return of a Party Fiilis”.

**

Följande open call påbörjas 26.1.2019.
Viirus hyr därtill fortlöpande ut sina utrymmen för övningar, fester, möten, konserter och seminarier. 

Viirus publikundersökning 2018

Hjälp oss bli bättre: Delta i vår publikundersökning och vinn en teatermiddag för två!

Viirus utför hösten 2018 en publikundersökning med syftet att skapa en tydligare bild av besökarnas demografi och med målet att göra dina framtida besök på Viirus så minnesvärda som möjligt!

För att fylla i enkäten behövs endast en dator, tablet eller telefon och 7 minuter av din dag. Du kan dessutom delta i utlottningen av en teatermiddag för två värd 120 € eller fribiljetter till en valfri Viirus-produktion!

För mer information, kontakta Johanna Welander på [email protected].

TILL ANSÖKAN.

Viirus GUEST: European theatre collective – Rakentajat

Foto: ETC

Viiruksen ohjelmatuottaja eksyi Helsingin syyssumussa Jätkäsaaren sijaan aivan toiseen kaupunginosaan. Sielä hän kahlaili puiston keltaisissa lehdissä, kunnes havahtui: jaahas, on mentävä takaisin töihin. Viiruksen Studio 1:een astuessa hän säikähtää: koko tila on rakennuspressujen, laudanpätkien ja sekalaisten työkalujen peittämä. Ovella vastaan tulee keltaisiin huomioliiveihin pukeutunut rakennusmies. Hetken ohjelmatuottaja luulee, että teatteritalon rakentaminen on sittenkin viivästynyt ja Studio on otettu uudestaan käsittelyyn. Sitten hän suureksi helpotuksekseen tunnistaa rakennusmiehen ohjaaja, näyttelijä David Kozmaksi. Hitsit, näinhän se olikin. Studiossa on tullut ensi-iltaan European theatre collectiven kantaesitys Rakentajat.

On aika ottaa teatterintekijät puhutteluun.

**

Ohjelmatuottaja Heipä hei!

David Kozma Terve!

Ohjelmatuottaja Kuulkaas nyt. Viiruksella on upouudet tilat ja ollaan juuri päästy eroon rakennusmiehistä ja insinööreistä ja arkkitehdeistä ja muista riesoista. Nyt te olette myllänneet koko Studion ihan alkutekijöihinsä. Mistäs tässä teidän esityksessä on kyse tai mistä se kertoo?

Kozma Meidän esitys on nimeltään Rakentajat ja se kertoo rakentajista sekä rakenteista.

Ohjelmatuottaja Minkälaisista rakentajista se kertoo ja mistä nämä henkilöt oikein tulevat?

Kozma Tämä koko idea lähti siitä, että luin kritiikin esityksestä, jota esitettiin eräässsä pääkaupungin kaupunginteatterissa. Se kertoi rakennustyömaista ja jäin miettimään, että kun esityksessä puhuttiin vain tästä suomalaisesta päähenkilöstä, oliko sen nimi Pertti tai jotain vastaavaa, ja hänen ongelmistaan, jotka ovat tietenkin hyvin olennainen juttu. Mutta jos katsotaan näitä numeroita ja todellisuutta, että kun kävelee kaupungilla, melkein jokaisella kadulla on joku projekti meneillään ja se puhe mitä työmailta kuulee, on muutakin kuin suomea. Luin jostakin, että joka neljäs työntekijä pääkaupunkiseudulla on ulkomaalaistaustainen, mutta kuinka moni heistä menisi katsomaan esitystä, jossa kerrotaan vain suomalaisista rakennusmiehistä? Tämä on se rakenteellinen ongelma, jota aloin miettimään: miten paljon kulttuurilaitokset heijastavat lavoillaan ja esityksissään tätä moninaisuutta joka on yhteiskunnassa. Jos esityksessä on joku ulkomaalaistaustainen, niin se on yleensä aina ongelma, tai ongelman aiheuttaja, -ei normaali henkilö, joka on vaikka töissä täällä Suomessa.

Ohjelmatuottaja Eli tarjonnassa oli selvä näkökulma-aukko, joka piti täyttää?

Kozma Kun laitosteattereissa ei oikein puhuta muista kuin suomalaisista, tunsin että minun ulkomaalaistaiteilijana ehkä pitäisi tarttua tähän aiheeseen. On nämä kolme isoa kliseetä, että ulkomaalainen Suomessa voi olla joko siivooja, rakentaja tai bussikuski. Me tartuimme näihin kolmeen ammattiryhmään ja lähdimme haastattelemaan näitä henkilöitä. Tämä eka osa on nyt rakentajista.

Ajatuksena oli tehdä dokumentaarinen esitys siitä, minkälaista on ulkomaalaistaustaisten rakentajien elämä Suomessa. Saatiin kaksi käsikirjoittajaa mukaan, Nina-Maria Häggblom Suomesta ja Piret Jaaks Virosta, ja olen antanut heille vapaat kädet käyttää haastattelumateriaalia vapaasti. Se oli hyvä ajatus. Tästä aiheesta puhutaan paljon mediassa, mutta sitä fiktiota olen kaivannut tähän asiaan. Emme halunneet tehdä Helsingin Sanomat-esitystä, jossa me referoidaan katsojille uutisia. Syntyi fiktiivinen tarina, joka kohdistuu yhden tornitalon rakentamiseen.

Ohjelmatuottaja Miten eri taustoista tulevat rakentajat sijoittuvat Helsinkiin? Kokevatko he asuvansa Helsingissä, että Helsinki on heidän kotikaupunkinsa?

Kozma He ovat niin eritaustaisia henkilöitä. Monet eestiläiset tekevät urakkatöitä vaikka kaksi viikkoa ja sitten ovat kaksi viikkoa kotona Eestissä, koska se on niin lähellä. Sitten taas Romaniasta tai Unkarista tulleen henkilön on pakko tuoda perhe tänne ja he juurtuvat tänne. On työntekijöitä, jotka on tuotu projektia varten tänne ja työnantaja ei ole edes suomalainen, vaan joku alihankkija, joka voi olla ihan mistä vain. Todellisuudet ovat niin erilaisia. Varmasti monet joiden kanssa me puhuttiin, ovat aika tyytyväisiä siihen että ovat täällä. Tyytyväisiä siihen, miten täällä tehdään työtä ja että esimerkiksi turvallisuus on aika kohdillaan. Tietenkin on ongelmia, mutta pääsääntöisesti he viihtyvät Helsingissä.

Ohjelmatuottaja Mediassa uutisointi vaikka Jätkäsaaresta on aika negatiivista. Haetaan rakennusvirheitä ja muita katastrofeja. Ajatellaan alitajuntaisesti, että kun rakentajat ovat eri maista, he eivät ole sitoutuneet projekteihin tai Suomeen ja se vaikuttaa työn tasoon.

Kozma En usko, että siellä työmaalla olisi kukaan ei motivoitunut työntekoon. Kilpailu työpaikoista on kova. Monet jotka jäävät työttömäksi ja eivät osaa kieltä, eivät tiedä että pitää liittyä liittoon ja olla kassan jäsen, jotta voi saada työttömyysturvaa. Kaikki jotka ovat töissä, tekevät kovaa työtä. Olen ollut vuosia sitten töissä viherrakennuksessa ja silloin kun oli töitä niitä piti paiskia täysillä. Tietenkin oli tyhjiä hetkiä, jolloin odotetaan materiaalia, odotetaan sitä sun tätä. Mutta en usko että joku tietoisesti tekisi virheitä. Se johtuu enemmän siitä, että kaikki on niin ketjutettu että alihankkijan alihankkija ei enää tiedä kuka tekee mitä ja missä.

Ohjelmatuottaja Tuliko vastauksissa ilmi negatiivisia asenteita rakentajia kohtaan?

Kozma Piti kaivaa vähän ennen kuin negatiivista löytyi: ” Joo, ehkä mun palkka on pienempi kuin toisilla” tai ”On ehkä vähän ärsyttävää, että vaikka minulla on nimi, minua kutsutaan koko ajan Viroksi. Ja sitten sun koko ajan pitää sanoa, että hei anteeks mun nimi ei ole Viro, vaan mä olen Pertti. Minulla on nimi. En ole minkään maajoukkueen kapteeni.”

Tällaisia juttuja. Olivat kaikki aika tyytyväisiä. Jotkut ovat olleet yli kymmenen vuotta töissä täällä ja toiset vain puoli vuotta.

Ohjelmatuottaja Kertooko esitys rakentamiskulttuurista eli miten tällä hetkellä rakennetaan Suomessa?

Kozma Siitäkin ja sitten tämä Suomen ilmastoon sopimattomien rakennusmateriaalien käyttö tulee myös esille; miten suhtaudumme näihin materiaaleihin ja miten materiaalit suhtautuvat tähän meidän maailmaan. Pieni spoiler, mutta ehkä ne materiaalit pääsevät ääneen tässä meidän esityksessä ja kertovat mielipiteensä tästä hommasta. Ja kerrotaan näistä odotusajoista ja mitä silloin tapahtuu. Mitä ne ihmiset puhuvat, kun näet että niillä on hauskaa tai ne seisoskelevat tupakalla tai kahvilla. Heillä on värikkäät suojavaatteet ja ne pistävät silmään kaikkialla, mutta silti me ei tiedetä heistä ihmisinä juuri mitään.

Kun puhutaan virheistä, puhutaan siitä miten paljon ulkomaisia työntekijöitä on rakennustyömaalla. Ja nämä kaksi asiaa yhdistyy aika helposti. Että tietenkin tulee virheitä, koska rakentajat ovat ulkomaalaisia, jotka ei halua tehdä töitä. He ovat laiskoja, eivät osaa, haluavat vain rahaa ja sabotoida suomalaista yhteiskuntaa. Varmasti työmaalla osa virheistä liittyy siihen että on kieli- ja kommunikointiongelmia. Joku on vaikka venäjältä ja kirjoittaa ohjeet seuraavalle työntekijäille venäjäksi. Ja sitten tämä seuraava työntekijä ei osaa venäjää. Miten sitten voi jatkaa työtä? Ilmastointiporukka tulee laittamaan ilmastointiputket ja sitten sähkömiehet tulevat ja ihmettelevät miksi ilmastointiputket ovat jo paikallaan, kun pitäisi olla toisin päin. Tämä on universaali ongelma, joka ei ilmene vain Suomessa.

Ohjelmatuottaja Kun Viirus muutti taloon, täällä oli vielä rakennusmiehiä jälkitöissä. Ammatti, ja huomioliivi tekevät näistä henkilöistä näkymättömiä. Kukaan ei halua mennä heitä häiritsemään, eikä halua olla heidän tiellään. He ovat supersankareita, jotka pystyvät toimimaan monissa paikoissa, koska kukaan ei kiinnitä huomiota.

Kozma Kyllä! Jo pienestä pitäen meille opetetaan että rakennusmies on jonkinlainen sankari. On Puuha-Pete ja legoja ja rakennetaan palikoilla. Oikealla työmaalla on ihmisillä raskaat vaatteet ja he näyttävät jotenkin kokoaan isommilta ja työkoneet ovat valtavia. Siellä tulee fiilis, että on pieni ja rakennukset ovat valtavia.

Ohjelmatuottaja Varmasti kaikki helsinkiläiset ovat joutuneet remonttiprojektien kanssa tekemisiin. Putkiremonttien, asuntoremonttien, julkisivuremonttien, katutyömaiden. Tarjoaako esitys vertaistukea kärsiville, vai tuleeko tästä katsojalle pikemminkin epätoivo?

Kozma Suomessa lähes jokainen aikuinen on jossain vaiheessa rakentanut jotain huussia mökillä tai mökkiä tai terassia tai laittanut laminaattia kotona ja muuta vastaavaa. Jokaisella on jonkinlainen kokemus rakennushommasta ja kaikilla on joku mielipide. Se on asia, josta luulemme tietävämme kaiken. Mutta aina kun tulee ongelma, tarvitaan ammattimiestä. Yritämme kertoa siitä inhimillisyydestä. Huomioliivin takana on ihminen ja hänellä on tunteita. Hänellä on elämä, vaikeuksia, ilon hetkiä, hyviä hetkiä. Tässä esityksessä syntyi myös ajatus, että mitä jos yhtäkkiä Pasilan tornit ovatkin viimeinen rakennettava rakennus. Mitä tapahtuu silloin kun me ollaan rakennettu umpeen koko maailma. Mitä sitten tapahtuu, kun kaikki on valmista, mitä ihmiskunta sitten tekee? Me tehdään koko ajan niin paljon, että ei muisteta ottaa huomioon mitä on ollut: historiaa. Rakennetaan ylös ja alas, vasemmalle ja oikealle, koko ajan uutta materiaalia, koko ajan uusia kännyköitä, autoja, taloja…

Ohjelmatuottaja Eli rakentaminen on tehokkuuden ja edistyksen suurin symboli?

Kozma No on! Jätkäsaari oli kahdeksan vuotta sitten tyhjä ja nyt täällä on täysin uudet korttelit. Arabianranta on noussut kymmenessä vuodessa. Asiat muuttuvat nopeasti, mutta milloin riittää?

Tehdään vaikka arvio, että kymmenen vuoden kuluttua täällä asuu kymmenen miljoonaa ihmistä. Ja me tarvitaan niille kaikille ihmisille asunto. Mutta mitä jos ei tarvitakaan? Jos huomenna ilma on yhtäkkiä miinus 100 astetta ja kukaan ei pysty nousemaan enää sängystä. Että kenelle niitä sitten rakennetaan?

Ohjelmatuottaja Kenen toivoisit näkevän tämän esityksen?

Kozma Toivoisin että tulisi laaja yleisö. Rakentajien tarinan lisäksi kerromme myös henkilöstä, joka lähtee ostamaan asuntoa vastarakennetusta talosta. Esitys kertoo sekä rakentajista että asunnon ostajista. Asunnon ostaminenkin on niin iso juttu. Että sun pitää ostaa asunto ja ottaa laina. Kun avaat television, siellä tarjotaan lainoja: ota laina, yhdistä laina, pikalaina, hitas-laina, korko nolla, korko niin, korko näin.

Ohjelmatuottaja Sekin on jonkinlainen tehokkuuden merkki, että pitää olla se laina. Että maksetaan koko ajan jotain. Sitten vasta on aikaansaapa ihminen.

Kozma Mutta joo, tämä ei ole tragedia tämä esitys. Etsimme kuitenkin jonkinlaista viihteellisyyttä, koska se vaikeille asioille on helpompi vähän nauraa. Se ei ole pilkkaamista vaan pikemminkin itseironiaa.

**

Ohjelmatuottaja on nyt tyytyväinen. Kaikki on oikein hyvin ja talossa on superkiinnostava esitys.

Maailmakin näyttää toiselta: nyt hän katsoo Jätkäsaaren kaduilla vaeltavia työmiehiä ja naisia aivan eri näkökulmasta. Ohjelmatuottaja lainaa työryhmältä keltaisen huomioliivin ja lähtee taas vaeltelemaan Helsingin puistoihin ensilunta kärsimättömästi odottaen.

Pressmeddelande 22.10.2018

Pressmeddelande 22.10.2018
Får publiceras genast

Viirus GUEST avslutar höstsäsongen på teatern

Sedan flytten till Busholmen i augusti 2017 har Viirus även erbjudit andra scenkonstnärer och grupper möjligheten att uppträda och repetera i teaterns lokaler, vilket innebär att Viirus erbjuder ett betydligt bredare utbud föreställningar och program än den egna repertoaren. Gästspelsplatserna lediganslås två gånger om året genom en Open Call-ansökan. De antagna bidragen är företrädesvis förstagångsvisningar och består av varierande typer av produktioner, evenemang och samarbeten, som Viirus kuraterar till en mångsidig och aktuell helhet.

Innan vi introducerar GUEST-verksamheten våren 2019 vill vi ännu påminna om de urpremiärer, dansperformanser och klubbar, den körsång, opera och barnteater som avslutar höstsäsongen 2018 på Viirus.

Urpremiär för byggarbetare på teaterscenen

European theatre collectives pjäs Rakentajat (sv. Byggarbetarna) har urpremiär på Viirus onsdag 24.10.2018. I föreställningen uppmärksammas en grupp människor som bor och arbetar i Finland men som i övrigt ofta saknar anknytning till det finländska samhället. I föreställningen undersöker man vilka de här människorna är, varifrån de kommer och vad de kanske dagligen tänker på när de kör de finska bussarna, tömmer finländarnas sopkorgar eller bygger våra hus.

Föreställningen är en blandning av dokumentärteater och fiktivt berättande och produktionens arbetsgrupp består av Varja Arola, Romulus Chiciuc, Nina-Maria Häggblom, Piret Jaaks, David Kozma och Salla Kozma. Föreställningens språk är finska och speltiden ca 90 minuter. Spelperioden pågår till 15.11.

Mera information: https://www.viirus.fi/european-theatre-collective-rakentajat/

Geniet Södergran, opera och industriell musik

Ooppera Skaalas föreställningen Edith Södergran – Vierge Moderne visas på Viirus 14-16.11.2018. Föreställningen handlar om den kvinnliga finlandssvenska poeten Edith Södergran, pionjär inom den nordiska modernistiska poesin, och pjäsen regisseras av Janne Lehmusvuo. På scenen står mezzosopranen Essi Luttinen och dansaren Minttu Pietilä. Musiken i föreställningen har skapats av Antti Rasi och Janne Storm och tar intryck av tung industriell musik. Genom 3D-teknik skapas en stark visuell värld som kombinerar det förra seklets tidiga nationalromantiska stil med den ryska societetens belle epoque-period.

14.11 kl. 18:00 ordnas också ett pre-opera-evenemang i Viirus Galleriet, under vilket skådespelaren Lena Labart intervjuar litteraturvetaren och författaren Agneta Rahikainen. Rahikainen har forskat i Edith Södergrans poesi och poeten bakom myterna.

Mera information: https://www.viirus.fi/ooppera-skaala-edith-sodergran-vierge-moderne/

25.11 utlovas det ytterligare musikprogram på Viirus genom körerna Maailma-kuoro och Koiton Laulus gemensamma konsert på teatern.

Splitterny danskoreografi får urpremiär på Viirus

Den prisbelönta koreografen och danskonstnären Johanna Nuutinen besöker Viirus 19-24.11.2018. Nuutinen har bland annat mångårig erfarenhet som solist på Finlands nationalopera och -balett och är känd för att behandla teman som identitet, metamorfoser och uthållighet i mångkonstnärliga sammanhang.

19.11 och 20.11 framförs Nuutinens föreställning IRIS som hade urpremiär i september 2017. Föreställningen består av konstformerna dans och film och behandlar teman som styrka och överlevnad. 22.11, 23.11 och 24.11 visas också Nuutinens splitternya verk ANON The Act of Waiting under en gemensam föreställningsafton med danskoreograferna Riku Lehtopolku och Mikko Makkonen. Lehtopolkus och Makkonens performans LEVOTON MAA porträtterar möten mellan människor och baserar sig på Edward W. Saidis bok Orientalism. Lehtopolku har nyligen utsetts till ny konstnärlig ledare för Kuopio Dansfestival och har mångårig erfarenhet både som dansare och konstnärlig ledare för Pori Dance Company.

Mera information: https://www.viirus.fi/johanna-nuutinen-iris/ och https://www.viirus.fi/nuutinen-lehtopolku-makkonen-anon-levoton-maa/

Vårens succéer återvänder

Några av gästerna från våren 2018 hittar också tillbaka till Viirus i höst. 22-30.11.2018 spelar kollektivet Track föreställningen Human Resource, i vilken skådespelare och publik samlas kring ett gemensamt spelbord och undersöker nya resurser och former av samhörighet. I en recension av HBL 24.4.2018 säger skribenten följande: “Associationerna går både till datorspel och till barndomens lekar där små figurer av plats i timtal kunde ledsagas runt av ens fantasi i abstrakta landskap.”

Arbetsgruppen består av Samuel Karlsson, Tom Rejström, Otto Sandqvist, Julia Jäntti och Mikki Noroila.

Mera information: https://www.viirus.fi/human-resource/

Ny Tids Klubb Tigern återvänder också till Viirus Galleriet 5.12.2018. I Klubb Tigern behandlas aktuella ämnen genom diskussion, uppträdanden och musik.

https://www.viirus.fi/nytid-klubb-tigern/

Hisnande äventyr med Unga Teatern avslutar spelåret på Viirus

Unga Teaterns pjäs Sampo – en vintersaga hade premiär 16.11.2017 och får nu nytt liv på Viirus 7-28.12.2018. Föreställningen baserar sig på Zacharias Topelius klassiska saga och för med sig publiken på ett spännande äventyr i ett vintrigt Lappland. Föreställningen riktar sig till barn i åldern 3-8 år och spelas både på svenska och finska.

Mera information: https://www.viirus.fi/unga-teatern-sampo-en-vintersaga/